Cambridgen johtavan tutkijan BOAS luento Norjassa kesäkuussa
08.07.2019 - Seby
Kirurgi ja Cambridgen BOAS-tutkimusryhmän johtaja Jane Ladlow piti BOAS-aiheisen luennon. Osallistujia oli noin 80, ja tuhannet ovat tähän mennessä klikanneet alla olevaa luentotallennetta.
>>NKK BOAS luento
Kirjoittaja: Maria Kjeldaas Johannessen, Norjan kennelliiton terveys- ja rekisteröintiosaston eläinlääkäri
NKK järjesti keskiviikkona 12. heinäkuuta Oslossa BOAS-seminaarin, jossa luennoi kirurgi ja Cambridgen BOAS-tutkimusryhmän johtaja Jane Ladlow. Seminaari järjestettiin, koska NKK ja brakykefaalisten rotujen rotujärjestöt ymmärtävät, että tarvitaan lisää tietoa ja osaamista BOAS-oireyhtymästä ja siitä, miten tämä parhaiten otetaan huomioon jalostustyössä.
Seminaarin jälkeisenä päivänä Ladlow, NKK ja brakykefaalisten rotujen rotuyhdistykset tapasivat käsitelläkseen BOAS-oireyhtymään liittyviä käytännön jalostustoimenpiteitä. NKK ja kyseiset rotujärjestöt aikovat työskennellä asian parissa jatkossakin ja palaavat asiaan myöhemmin tiedottaakseen työkokouksesta ja työn edistymisestä.
BOAS-seminaari
BOAS (Brachycephalic Obstructive Airway Syndrome) on yleisnimitys hengitystieongelmille, jotka saattavat koskettaa brakykefaalisia koirarotuja (rodut, joilla on lyhyt ja leveä kallo ja kuono). Oireyhtymälle on tyypillistä ilman heikentynyt kulku ylähengitysteissä. Koirilla voi olla eri asteisia oireita lievästä kuorsaamisesta korostuneisiin hengitysongelmiin.
Jane Ladlow on kirurgi ja Cambridgen yliopiston BOAS-tutkimusryhmän johtaja, ja hänet kutsuttiin Norjaan luennoimaan BOAS-oireyhtymästä sekä antamaan neuvoja brakykefaalisten koirien jalostamisesta. Seminaari oli kaikille avoin, ja Agria-eläinvakuutus vastasi sen lähettämisestä suoratoistona. Seminaari on vastedes nähtävissä NKK:n Facebook-sivuilla.
Pääpaino kolmella rodulla
Jane Ladlow on tutkimuksessaan keskittynyt kolmeen eniten brakykefaaliseen rotuun: mopsi, englanninbulldoggi ja ranskanbulldoggi. Näitä rotuja on Englannissa myös lukumääräisesti eniten. Kun Ludlow viittaa tutkimukseensa, hän käsittelee näitä rotuja.
BOAS on hyvinvointiin merkittävästi vaikuttava ongelma siitä kärsiville koirille. Kaikkien koirien on voitava hengittää normaalisti ja elää normaalia elämää. Hengitysongelmien lisäksi BOAS-koirat saavat usein sekundaarisia vatsa- ja suolisto-ongelmia. Niiden voi myös olla vaikea syödä, nukkua, liikkua ja pitää itsensä viileänä jne. Oireita alkaa esiintyä yleensä 2–3 vuoden iässä (joskus myöhemmin), ja ne pahenevat vähitellen koiran elinaikana.
Cambridgen yliopisto tutkii BOAS-geenejä. Näyttää siltä, että BOAS-oireyhtymään liittyy eri roduilla eri geenejä. Joitakin tuloksia on jo saatu, ja tutkimuksen odotetaan valmistuvan muutaman vuoden kuluessa. Genetiikka ei ratkaise BOAS-ongelmaa, mutta tutkijat arvioivat, että geenit voivat selittää 35–40 prosenttia variaatioista. BOAS-oireyhtymän periytyvyys on noin 0,4, mikä on verrattain paljon. Sekä periytyvyys että hyvinvointiongelmat edellyttävät, että BOAS otetaan huomioon jalostuksessa.
BOAS-oireiden tunnistaminen on tärkeää
Ladlow pitää erittäin tärkeänä opettaa sekä yleisö, koirien omistajat että kasvattajat tunnistamaan BOAS-oireet. Cambridgen yliopiston BOAS-ryhmä on tutkimuksessaan todennut, että 60 prosenttia BOAS-oireista kärsivien koirien omistajista ei ymmärrä, että koiralla on ongelma.
Sekä omistajilla että joillakin eläinlääkäreillä on taipumus ohittaa osa taudinkuvasta ”rotutyypillisenä”, eivätkä he tunnista sitä sairauden merkiksi. Ei ole normaalia, että koira oksentaa ruokansa, hengittää koristen, ei pysty liikkumaan normaalisti, ylikuumenee normaalissa lämpötilassa tai kärsii unihäiriöistä (jatkuvasti hereillä, nukkuu seisaallaan, makaa pää koholla tai lelu suussaan voidakseen hengittää paremmin). Nämä ovat sairauden merkkejä. Jos kasvattajat eivät tunnista oireita eivätkä pentujen ostajat tiedä, mitä heidän olisi huomattava pentujen vanhemmista, on vaikeaa parantaa koirapopulaatiota.
Eri vaikeusasteiden erottaminen
Oireiden tunnistaminen ei riitä vaan on myös yleisesti pystyttävä mittaamaan niiden vaikeus. Ladlown ryhmän tutkijat ovat siksi kehittäneet BOAS-oireiden funktionaalisen luokittelujärjestelmän. Siinä otetaan huomioon eri rotujen erilaiset ominaisuudet. Bulldoggeilla on siten oma järjestelmänsä ja mopseilla omansa.
Luokittelu perustuu hengitysteiden kuunteluun stetoskoopilla sekä ennen rasitusta/stressiä että sen jälkeen. Koira luokitellaan tutkimuksen yhteydessä vakavimpien oireiden perusteella. Niitä esiintyy yleensä stressitestin (3 minuutin juoksu) jälkeen. On todettu, että koulutuksen saaneet eläinlääkärit luokittelevat eläimet hyvin samalla tavalla.
On myös tärkeää, että sekä kasvattajat että eläinlääkärit ovat tietoisia siitä, että luokitus tehdään portaittain (0, 1, 2, 3), kun taas sairauden vaikeusaste on oikeastaan liukuva. Tämä tarkoittaa sitä, että jos koira on portaiden 1 ja 2 (tai kenties 0 ja 1) välimaastossa, kahden mittauksen välillä voi olla hieman vaihtelua. Tämä on hyväksyttävä, eikä siihen pidä takertua. Toisaalta hyvä 0 ja 3 eivät vaihtele mittausten välillä.
Englannin kennelliitto (The Kennel Club) on ottanut BOAS-luokitusjärjestelmän käyttöön klubin tietokannoissa. Rekisteröinnin käyttöönottoa ovat ajaneet sekä rotukerhot, tutkijat että kennelliitto. Myös hankkeeseen osallistuvat eläinlääkärit ovat tyytyväisiä.
Jalostamalla terveempään populaatioon
Mainittujen brakykefaalisten koirarotujen kanssa tekemässään työssä Ladlow on nähnyt monta yksilöä, jotka ovat rotunsa erinomaisia edustajia. Hän katsoo siksi, että tulevina vuosina voidaan jalostaa yhä terveempiä koiria valitsemalla oikeat jalostuseläimet. Ladlow toteaa muun muassa, että englanninbulldoggien BOAS-tilanne on Englannissa parantunut merkittävästi viimeksi kuluneiden 10–15 vuoden aikana, ja että muutos on saavutettu käyttämällä hyviä jalostuseläimiä.
Tutkijaryhmä on laatinut suosituksia, joissa lähtökohdaksi otetaan funktionaalinen BOAS-luokitus. Suosituksena on, että luokan 3 alapuolelle jäävät eläimet suljetaan jalostuksen ulkopuolelle. Luokkiin 1 tai 2 kuuluvia eläimiä ei pidä ottaa pois jalostuksesta, koska se vähentää rotujen geneettistä variaatiota liiaksi. Jos luokan 2 koiraa käytetään jalostuksessa, se on yhdistettävä luokan 0 tai 1 koiraan.
On kuitenkin tärkeää huomata, että myös jalostettaessa BOAS-luokan 0 tai 1 koiria jälkeläisten luokitus voi olla 3. Todennäköisyys on kuitenkin merkittävästi alempi kuin käytettäessä jalostuseläiminä luokan 3 koiria.
Muutaman sukupolven kuluttua rotupopulaation tilanne voi olla toisenlainen. Toivon mukaan silloin luokkien 0 ja 1 koiria on niin paljon, että jalostussuositusten tarkistaminen on luonnollista.
BOAS-riskitekijät
Jos koiralla ei ole virallista BOAS-luokitusta, on olemassa muita tapoja arvioida koira. Toisin kuin monet luulevat, yksilön kuonon pituus ei ole suurin BOAS-riskitekijä. On pikemminkin todistettu, että kapea niskanympärys ja avoimet sieraimet liittyvät alhaiseen BOAS-riskiin. Sama koskee hieman pitempiä ja kapeampia kalloja.
Itse kuonoa pitemmälle ulottuva kuonopoimu lisää BOAS-riskiä. Mopseilla suuri silmien väli on riskitekijä. Kasvattajat voivat ja heidän pitääkin oppia kuuntelemaan omien koiriensa hengitysääniä ja arvioimaan niitä. Koiran kokonaisarviointi perustuu anatomisiin ominaisuuksiin, hengitysääniin, kykyyn liikkua, syödä ja nukkua normaalisti sekä kykyyn säilyttää normaali ruumiinlämpö.
Ladlown toivomus eläinlääkäreillle
Ladlow toivoo myös, että eläinlääkärit tulevat kasvattajia vastaan tiedolla ja yhteistyöhalulla mutta rohkenevat samanaikaisesti puhua koirien ongelmista.
BOAS-leikkausten raportointia kennelliittojen rekistereissä Ladlow pitää erittäin keskeisenä, koska se antaa mahdollisuuden pysyä selvillä siitä, mitkä koirat on leikattu. Ei ole asianmukaista leikata koiraa ENNEN kliinisten oireiden esiintymistä. Jos koiralle ei ole annettu mahdollisuutta kehittyä normaalisti, on vaikea sanoa, mitkä koirat tarvitsevat leikkausta ja mitkä eivät, ja tällöin vaikeutetaan parhaiden jalostuseläinten valintaa.
Lisäksi Norsk Mops Klubb ja Norsk Bulldog Klub aloittavat syksyllä yhteistyössä NKK:n kanssa BOAS-projektin Norjassa. Eläinlääkärikoulutus alkaa 29.8 ja mm. Jane Landlow itse toimii kouluttajana.Tarkoitus on syksyllä kouluttaa 15-20 eläinlääkäriä, jatkossa lisää. BOAS-tulokset rekisteröidään Dogwebbiin, Norjan Kennelliiton jalostustietojärjestelmään. |
Etusivu
Yhdistys
Ajankohtaista
Tapahtumakalenteri
Näyttelytulokset
Bulldoggi
RuttunaamaUutiset
Kasvattajat
Jalostusurokset
Tiedostot
Galleria
Linkit
